Sivut

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Mitä edes??? - Yukicon 2.0

Heippa!

Olen kerrankin parin päivän koomailun jälkeen suhteellisen ajoissa kirjoittamassa coniraporttia, jee! 

No mutta, tosiaan. Yukicon 2.0 oli viikonloppuna ja tähän tapahtumaan on tullut valmistauduttua jo heti Traconin jälkeen, joten odotin sitä innoissani. Lauantaina oli uusi cossi päällä ja sunnuntaina käväisin taas pyörähtämässä kisalavalla parannetulla puvulla.

Olin koko viikonlopun hieman hermostuneissa fiiliksissä, kivaa oli, mutta harmitti se että juuri silloin oma sosiaalinen puoleni hävisi jonnekkin. Saatoin vaikuttaa ehkä hieman ujoilevalta ja totuus on että osa siitä johtui pitkän valmistelun ja kisastressin takia.
Pidin silti hauskaa ja conin aikana ehti tapahtua kaikkea kivaa.

//

Lauantaina heräiltiin ja valmistauduttiin rauhassa, minulla oli Aoba luvassa ja eräs tyyppi oli lupautunut Reniksi. 


Eli suurinpiirtein tälläinen näkymä. Kuvan ottanut Laura Takala.

Emme ottaneet puvuista mitään sen suurempaa stressiä, vaikka itse sufferoin kenkien kanssa vielä pari päivää ennen tapahtumaa. Pukuna Aoba oli mukava pitää päällä, mutta olen edelleen hieman tyytymätön peruukkiin. Jos laitan uudestaan päälle, niin se saa uutta muokkailua. Liukuväri oli nyt sentään kohdillaan ja shoottikuvista tuli ihan kivoja.

Ihan kelvolliset kengät tuli väännettyä.

Lauantaille meillä ei ollut sen suurempia suunnitelmia kuin cosplaykilpailut, amv-kisa ja photoshoottaus jossakin vaiheessa. No, cosplaykilpailujen myöhästymisen myötä emme päässeet amv-kisaan, mutta hyödynsimme iltaa kuvailemalla. Hyvän ympäristön löytäminen osoittautui aluksi hankalaksi, mutta pienen pyörimisen jälkeen löysimme hyvän paikan.

Sininen valostus sopi mainiosti. Kuvan ottanut Laura Takala.

Loput shoottikuvista tulevat muokattuina erilliseen merkintään, osa niistä näkyykin jo facebookin puolella! Päivä olikin kuvaamisen jälkeen paketissa ja pääsimme kyydillä kotiin lepäämään ja pakkailemaan viimeisiä kamoja.

//

Sunnuntai alkoi osittain hektisesti mutta pääsimme onneksi lähtemään ajoissa. Halusin olla laittamassa pukua niin aikaisin kuin mahdollista, joten olimme noin klo8:35 paikan päällä. Sain avustajaksi Kaisan joka oli oikeasti tosi reipas ja avulias, kiitos tuhannesti <3 En olisi pärjännyt ilman häntä.

Ilmoittautumisen jälkeen suuntasimme suorinta tietä pukuhuoneisiin ja siitä vain pukua päälle. Totean heti että onneksi olimme paikalla aikaisin, sillä ihomaalien laittamiseen meni arvioitua pidempi aika. En olisi ehtinyt saamaan kaikkea ajoissa päälleni, jos olisin saapunut myöhemmin. Puvun päälle saaminen ei itsessään ollut kamalan vaikeaa. 
Parannetussa versiossa oli lisätty kaulus, vyöt, vetoketju, kokonaan uudet jalka-armorit+kiinnitykset ja muita pieniä teknisiä juttuja jotka auttoivat toimivuutta. Puvun laittamiseen meni siis noin puoli tuntia, ja  meikkaamiseen tunti. 

Siitä siirryin sitten kuvauksiin ja yhdeltätoista tuomarointiin, jossa taisin olla kokeneiden sarjasta ensimmäinen. Tuomarointi oli ehkä päivän aikataulusta kaikista hermostuttavin, mutta onneksi tuomaroinnissa oli ihan rentoa. Siinä ei mennyt pitkään joten tuomaroinnin jälkeen jouduin odottelemaan kisan alkua miltei kaksi tuntia.

Olisimme voineet kuvailla mutta valitettavasti vakiokuvaajani oli muissa hommissa, joten shoottia ei tullut järjestettyä :( Odotan nyt vain innolla muiden ottamia lavakuvia!


Odottelu oli ei niin hauskaa. Halusin vain että kisa alkaisi, sillä jatkuva koroissa seisominen otti jalkoihin aika kovasti (sääret vieläkin kipeinä). 

Siirryin ajoissa ennen kisan alkamista bäkkärille, ja siitä vain odottamaan omaa vuoroa. Olisin halunnut rupatella ja sosialisoida enemmän, mutta olen alkuunkin hieman ujo ihminen ja hermostuneena oli vaikeaa löytää sanoja. Toivottavasti en vaikuttanut mitenkään töykeältä ;__; Kaipa siinä jotakin tuli nyt kuitenkin soperrettua.

Oma lavavuoro hujahti ohi melkein tajuamattani. Menin lavalle, posetin, unohdin mitä piti sanoa, improvisoin ja palasin takaisin bäkkärille. 


Ja tälläisiä on jo löytynytkin! Kuvaaja Konsta Väänänen.

Yksilökisaajien jälkeen lavalla kävivät vielä ryhmäkisaajat ja lopulta julistettiin voittajat. 
Voin sanoa suoraan että kokeneiden sarjassa kun olin ensimmäistä kertaa niin en oikeastaan odottanut sijoitusta, tai ehkä ihan maksimissaan saatoin toivoa kolmatta sijaa. 

Jännitin silti sijojen julkistuksia hirveästi eikä se yhtään auttanut että pystyin hädin tuskin kuulemaan mitä lavalla tapahtui. No, kolmannen sijan jälkeen olin jo että tässä se oli, mutta välistä kuulin "numero 13". Eli siis?? Mitä!!!

Toinen sija!

Aikamoisissa fiiliksissä menin kättelemään tuomareita ja vastaanottamaan palkintoa.

Kärkikolmikko. Kuvaaja Santtu Pajukanta.

Onnea taas toistamiseen Mourulle ensimmäisestä sijasta ja Scoobylle kolmannesta!!

En siis oikeastikaan vielä ihan tajua tätä. Kuulemma piste-ero ensimmäisen ja toisen sijan välillä oli pieni, ja se että oikeasti yltäisin muka samalle tasolle niin lahjakkaiden cossaajien rinnalle jättää sanattomaksi. Asdf.

Olen ehkä eniten yllättynyt itseeni ja siihen että oikeasti jaksoin Ravenia ja sen tekemistä.

Tuollainen tuutti nyt kuitenkin löytyy kaverin vierestä.

Tähän loppuun vielä suuret kiitokset cosplaymammoille, tuomareille ja erityisesti Kaisalle joka minua avusti päivän aikana ja tsemppasi puvunteossa!!

//

Yukicon oli siis hieman sellainen tunnevyöry, mutta ei ainakaan ollut tylsää.
Kohtaan katseeni nyt seuraavaan, eli Popcultiin. Sinne on tulossa niin kivoja pukuja että tuskin maltan odottaa..! 
Kirjoittelen tässä välissä varmaan jonkunmoista WIP-merkintää sekä Aobasta että Ravenista, ja erikseen vielä photoshootista. 


\,,/


2 kommenttia:

  1. Bogisi seuraajana tunnistin sinut heti, kun kuva julkaistiin lavalla ja odotin innolla lavaosuuttasi! Vaikka en peliä ole pelannut, Ravenin design näyttää todella hienolta ja olit tehnyt asun todella kauniisti. Kangasvalinnat olivat myös todella osuvia, mistä olitkaan viitan tehnyt? Te kolme olitte suosikkini, ansaitsit todellakin sijoituksen, onnea siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelen sitä että vastaan näin myöhään, mutta kiitos!!
      Viitan materiaalista en ole aivan varma, sillä sain sen isoäitini kautta teatterista lahjana. Painavaa ja helposti purkautuvaa oli kuitenkin :´>
      Kiitos taas!! ;-;

      Poista