Viimeisiä WIP-kuvia ja uutta pukusuunnitelmaa

"Ai että Desuconiin on kaksi viikkoa?"

Niin.

Ja siinä sitten tekosyy siihen ettei blogia ole kamalasti päivitetty. Blogin ulkoasun sain kuitenkin muutettua (jee!) vaikka banneri tulee vaihtumaan uudestaan piakkoin. 

Viimeiset viikot ovat kuluneet raivoisasti asujen parissa. Kyllä, asujen. Sillä kukapa ei nyt keksisi kolme viikkoa ennen tapahtumaa tehdä toista asua, tuosta noin vaan. Onneksi Raven on pientä ompeluhommaa vailla valmistumista joten aikaa jää ihan kivastikin sunnuntain asulle.

Suunnitelmissa siis:

Lauantai - Raven (Injustice: Gods Among Us)

Joka on siis kutakuinkin valmis. Asun etuosasta puuttuu ommella sininen kangas kiinni ja lisätä kaulus. 

Sain viime viikolla vihdoin kokeilla worblaa käsipanssareiden teossa ja voi kuinka ihanaa se on. Materiaalista saa tehtyä periaatteessa mitä vaan, miinuksena ehkä se että palaset lorahtavat helposti jos ei käytä softista samalla. Ravenin armorit nyt näyttivät mielestäni liian ohuilta lisätäkseni siihen softista joten kahdella worblakerroksella mentiin ja se toimi aivan mainiosti. Maalaus onnistui spraymaaleilla ja ennen sitä tietty päällystäminen, jonka päätin tehdä liima-vesi-sekoituksella ihan ajan säästämiseen.

Kengistä tulikin jo WIP-kuvaa viime merkinnöissä, niihin lisäsin viellä kiinnityssysteemit ja jalkapanssareihin sama homma. Panssariden kohdalla joutuu sitten olemaan äärimmäisen varovainen sillä mokomat on tehty heikosta softiksesta. Ennustan jonkun verran vahinkoja. 

Kenkiin puuttuu vielä ommella ylläolevassa kuvassa näkyvät nahkapalat. 

Viitta itsessään on ensimmäinen osa asusta joka oli kokonaan valmis ja nyt siitä on vihdoin otettu jonkunmoista kuvaa. Se nyt painaa ärsyttävän paljon (mikä näkyy epätoivoisesta ilmeestä) mutta minkäs sille voi. Revinnät veivät minulta hermoja kun käsivarsi kärsi samassa liikkeessä olemisesta kolmen illan ajan mutta tulipahan tehtyä.

Lantiopalat itsessään ovat ehkä helpoin kohta asusta ja olen niihin tyytyväisin tähän saakka.

Ja nämä kaksi osaa ovat sitten keskeneräisiä. Rintapalasta puuttuu ketju, jonka kiinnitys hoituu enintään kahdessa tunnissa, puuttuu nyt vain löytää juuri se oikea ketju. Torsopalasta (en tiedä miksi sitä voi kutsua?) puuttuu taas kuvioita, kaulusta ja vöitä. Sekin homma hoituu päivässä tai parissa. Joten hätää minulla ei todellakaan ole. (Ja valitan ryppyisyyttä :c palat oli juuri leikattu ja aseteltu nopeasti kuvaan)

Tämä vie minut sitten seuraavaan asiaan eli sunnuntain asuun.

Vaikka nyt istunkin taidekujassa niin halusin väkisin saada jotakin helppoa ja nopeaa tehtyä sille päivälle. Muistin erään rästissä olleen suunnitelman ja kaluttuani UFF-kauppaa Helsingissä alennusviikolla löytyi kun löytyikin kaikki oivalliset kankaat kyseiseen pukuun. Idea oli alunperin tehdä tämä Animeconiin mutta näyttää sitten siltä ettei tie sinne tänä(kään) vuonna vie, joten Desuconin sunnuntai täytyy kelvata, Tracon kun nyt on jo varattu muille suunnitelmille.

Mikä hahmo olisi sitten kyseessä? Blogin "suunnitelmat"-sivulta tämä kyllä näkyy jo, eli ihan yllätyksenä se ei ehkä tule, mutta sanonpa sen kuitenkin:

Sunnuntai - Irma Lair (W.I.T.C.H.)

Jestas. Olen ehkä liian innoissani. Hahmoa kun olen halunnut pukuilla jo vuosia ja nyt vihdoin siihen uskaltaudun. Asua olen väkertänyt hyvin rennosti viikon ajan samalla Ravenin viimeistelyjen kanssa. Yritän jotain mitä lupasin olla tekemättä enää ikinä, eli menen omilla hiuksilla. Värjäys ja leikkausprosessia siis edessä mutta ei haittaa yhtään sillä uudistusta tämä hiuskuontalo kyllä tarvitsee.

 

Ja valmis hame! Kangas on ehkä ihaninta ikinä, paksua ja oivallisen väristä. UFF pelasti <3. Hameessa ei ole sinäänsä mitään ihmeellistä, perusompelua se. (Oikealla kankaiden värit vertailtuna). En todellakaan jaksanut alkaa vääntämään raidallisiä housuja tytölle, joten tein jämäkankaasta sinivalko-raidalliset ja siihen päälle läpikuultavat vihreät. 

Paita löytyi tosi kivasti kokonaisena samalla matkalla hameenkankaiden kanssa. Sitä en ole vielä ehtinyt aloitella mutta väri on mielestäni ihan kohdillaan. Reffikuvasta katsottuna se on hieman vaalea, mutta Irman vaatteet nyt vaihtavatkin ihmeellisen usein sen tumman ja vaalean väliltä sarjiksessa että eipä tämä haittaa. Ainakin väri sopii hameen kanssa.

  

Siivetkin pretty much ready to go (finglish much?). Puuttuu saada kiinnitykset toimimaan. Tulevaisuudessa teen ehkä uudet sillä en ole kokonaan tyytyväinen siipien vihreisiin osiin, jotka tein ehkä liian ailahtelevasta ja hennosta materiaalista. Ne menevät ikävästi ryppyyn joistakin kohdista. Katsotaan löytyykö jämäkämpää materiaalia myöhemmälle. Ostin tyhmänä valkoista softista joten jouduin näiden kanssa myös leikkimään liimalla ja spraymaaleilla. No, nätimpi musta siitä onneksi tulee.

Ja kengätkin valmistuvat. Näitä on tullut maalailtua hieman sinisiksi. Olisin alunperin halunnut ne liilaksi, kuten suurimmassa osassa reffikuvista näkyy, mutta kas, väriä ei ole varastossa eikä tietoa siitä milloin niitä tulee olemaan. Joten siniseen päädyin ja sekään ei ole huono, sillä joissakin reffikuvissakin on siniset.

Yksi asia mikä harmittaa suunnattomasti juuri nyt on se etten voi hankkia hienoja piilareita näille ihanille hahmoille ;__; Tämä ei siis johdu mistään rahapulasta tai sen sellaisesta, vaan oikeasti lääketieteellisestä syystä. Yliherkät silmät iskee ja piilareita en saisi ainakaan kuukauteen silmiini tunkea (onneksi sentään Traconiin pääsen keltasilmäisellä Ravenillä!)

Näin! Lauantaina siis Ravenia ja sunnuntaina taidekujalla (pöytä 7!!) palvelee Irma.

Seuraavaa merkintää tuskin ehdin kirjoittaa ennen Desua (saati edes keksiä aihetta). Seuraavaksi siis varmaan raporttia pukkaa!

\,,/

Remontti päällä!

Eipä tässä muuta kuin nopeasti tiedotan että blogi on nyt pitkän remontin alla, se saattaa täten näyttää kutakuinkin sekavalta ja vaihtelevalta seuraavien päivien aikana.

(En osaa mitään koodeja tai sen sellaisia, voi luoja tässä menee pitkään).

\,,/

The pakollinen coniraportti: Cosvision

Ja näin!

Tosiaan, Turussa tuli viikonloppuna käytyä     taas conittamisen merkeissä.

Voin sanoa näin yleisesti että Cosvision oli ensimmäiseksi tapahtumaksi vallan mainio, paljon kritiikkiä ei minulta ainakaan tipu. Tapahtumassa tuli tosin käytyä vain lauantaina, joten sunnuntain meiningistä en tiedä mitään, varmaan se oli vähintäänkin yhtä eeppistä kuin lauantaina.

En mennytkään tapahtumaan ihan niin siviileissä kun olisin odottanut, stressi siitä että kyseessähän on cosplaytapahtuma sai minut suostumaan siskoni ensimmäisen asun lainaamiseen, eli lauantaina tuli kuljettua Taigana Toradorasta.

 Allekirjoittanut oikealla, vasemmalla taas jälleen seurana cosplayparini ja siskoni Fem!Castielina. Naamakin tekee jotain sopimatonta. Derp.

Valitettavasti maailman parhaaksi viikonlopuksi en voi nimetä juuri tätä, ja se johtuu puhtaasti siitä, että conissa ei minulle löytynyt paljon seuraa. Kuljeskelin koko päivän siis vain ja ainoastaan siskoni kanssa, en usko että seurusteluun olisi kuitenkaan ollut paljon aikaa, sillä juoksimme ohjelmasta toiseen. Voin nimetä ystäväpiiristäni tasan kolme, jotka harrastavat cosplayta, ja yksi niistä on siskoni. Onneksi on muita tapahtumia missä sitten hengailla porukoissa, Cosvisionissa tämä ei kuitenkaan ollut oleellista, sillä ohjelma oli se syy miksi raahauduimme Turkuun.

Kävimme siis katsastamassa kolme ohjelmanumeroa, ensimmäisena kaappicosplayluennon, jossa ei minulle uutta tietoa välittynyt, mutta joka oli itsessään niin hauskaa settiä että sitä jaksoi seurata hartaasti.

Toisena menimme Kairin Q&A ohjelmaan. Itseäni harmitti suunnattomasti se, että huone oli miltei tyhjä. En tiedä oliko samaan aikaan jotain muuta conikansaa kiinnostavaa ohjelmaa, vai eikö neiti ollut tarpeeksi kuuluisa suomalaisissa piireissä mutta olisin odottanut paikalle täyteen ahdetun huoneen. Oikeastaan, olisin odottanut koko tapahtumaan lisää väkeä, siitä myöhemmin lisää. Sinäänsä oli ihan positiivista että sai kysyä kaiken mitä halusi ja aikaa riitti hyvin, mutta jo kuudennen rikkinäisellä englannilla esitetyn kysymyksen jälkeen alkoivat omat kysymykseni käymään vähiin. Silti, oli hienoa saada kuulla kokeneelta harrastajalta hieman hänen omia tarinoitaan ja tuntemuksiaan cosplaysta.

Tässä välissä kävimmekin sitten syömässä eväitä ja katsastamassa vielä viimeisen kerran myyntipöydät ja taidekujan, jonka jälkeen jatkoimme sitten päivän kohokohtaan, eli cosplaykilpailuihin.

Taso oli kilpailuissa sitä, mitä cosplaytapahtumasta odottaisi. En voi sanoa muuta kuin vau, vau ja vielä kerran vau! Varsinkin kutsuvieraskisa oli korkeatasoisinta mitä olen omin silmin päässyt todistamaan. Onnea nyt heti siis kaikille voittajille! Olitte aivan mahtavia ja samoin myös kaikki muutkin kisaajat. Esityksiin ja asuihin oli panostettu hyvin paljon ja täältä päin tulee vain suurta arvostusta kaikkia kisaajia kohtaan, myös hallcosplayn ja yksilökisan kisaajille!

Tähän loppuun vielä omia mielipiteitä tapahtumasta.

Tapahtumapaikasta voin sanoa että olin siihen hyvin tyytyväinen. Varsinkin suuri aula oli plussaa. Myyntipöydissä ja taidekujalla mahtui oikeasti liikkumaan, ja vaikka porukkaa olisikin ollut enemmän. Paikka oli tarpeeksi valoisa ja suuri esityssali oli hieno. Ainoana miinuksena voisin mainita paneeli-ja luentosalien vähyyttä, mutta näin ensimmäiseen tapahtumaan ja vieläpä pienellä kävijämäärällä paikka soveltui oikein hyvin.

Järjestelyissäkään ei ole moittimista. En ole kovinkaan kriittinen, joten sen suurempia mokia en keksi juuri nyt tällä hetkellä. Lipunmyynti pelitti, vesipisteitä oli tarpeeksi, info toimi hyvin. vessoissa oli tilaa (ja siistiä), etc etc. Osa näistä saattaa tietty johtua siitä pienestä kävijämäärästä, mitenköhän asia olisi muuttunut jos porukkaa olisi ollut enemmän? 

Tätä minä ainakin toivoisin. Enemmän porukkaa. Keksin montakin syytä sille miksei tapahtumassa ollut paljonkaan väkeä, ja uskon että mikäli sikäli ensi vuonna Cosvision järjestetään uudestaan, paikalle varmaan raahautuisi lisää ihmismassaa.

Mutta ei asiasta sen enempää. Overall, viihtyisä tapahtuma, hyvä sijainti, tapahtumarakennus ja kiinnostavaa ohjelmaa. Itse olisin tulevaisuudessa menossa uudestaan, ja suosittelen sitä muillekkin. Nyt palaan tästä leijumasta maan kamaralle.

P.S. (Valitan kuvien vähyydestä, olen huono, puhelimen kamera on huono, sisko joka unohtaa lähettää hänen ottamansa kuvat minulle on huono, kuvien vähyys on huono.)

Raven WIP- kuinka armorin teen

....ja olen taas onnistunut saamaan itseni kipeäksi. Joka ei tosin ole hidastanut asun valmistumista, onneksi. (?)

Heräsin eräänä kauniina aamuna ja tajusin että Cosvision on tänä viikonloppuna. Tapahtumaan on kuitenkin ihanaa mennä kerrankin ilman stressiä asusta. Eli sinne en siis tee mitään uutta, saatan ehkä pistää jotain casualia erikoisempaa, mutta ei sen enempää. Tuntuu kuitenkin hassulta ettei cosplay-tapahtumassa olisi mitään asua päällä. 

Mutta sen pidemmittä puheitta, kuvia! Viimeiset kaksi viikkoa ovat tosiaan kuluneet softiksen parissa ja paljon kiroilun/sormien polttamisen/yms. jälkeen ovat jalkojen armoripalat valmiita vailla kiinnityksiä. 

Referenssikuvista oli vaikeaa saada tolkkua, varsinkin jalkapaloista, mutta kaavat tuli lopulta kuitenkin tehtyä.

Referenssikuvana siis tämä.

Sain pienehkön sydänkohtauksen kun softis reagoi tällä tavalla liimaan.

Hassu taipuminen ei loppujen lopuksi aiheuttanut mitään ongelmaa. Pienen lämpökäsittelyn ja liimakerrosten lisäämisen jälkeen palat olivat valmiina maalaukseen. Gessoa olisin voinut myös käyttää mutta kokeilin tällä kertaa liimaa, sillä Hiccupin käsivarsiarmoreiden gessopohja ei kestänyt esim. mitään. Johtuukohan gessosta itsestään vai liian vähäisistä/monesta kerroksesta, enpä tiedä.

Se kun lukee spraypullon selostetta väärin ja väri onkin koppakuoriaisen kiiltävää, ffuuuu-

Vielä enemmän ragettamista tapahtui kun softiksen pinta alkoi maagisesti lohkeilemaan. Olin suihkuttanut sprayta vahingossa aivan liikaa ja vieläpä porottavan auringon alla, niin että pinta ei kestänyt.

Ärsyttävän kiillon ja pinnan lohkeilu saatiin kuitenkin kuriin pienellä suihkausella mattalakkaa. Ja näin, palat ovat valmiina.

Ensimmäinen varsinainen kokeilu softiksen kanssa ei varmaan aina mene kuin itse toivoisi, mutta tulevaisuudessa voin pitää mielessä varsinkin sen, että sitä sprayta ei suihkuteta liikaa.

Asusta toiset valmiit osat ovat viitta ja kengät. Näissä ei onneksi tullut mitään sen suurempia ongelmia, vaikka yhden bootcoverin jouduin liimaamaan kahdesti.

Liimausprosessia ulkona, johon tarvitsin kuitenkin jonkun muun vakaita käsiä auttamaan liimauksessa. Neljä kättä on parempi kuin kaksi tai jotain sinnepäin.

Tässä se cover, jonka jouduin liimaamaan uudestaan. Liimauksen jälkeen kokeilin saappaita jalkaan ja jostakin syystä yksi niistä oli jäänyt aivan liian löysäksi, joten jouduin purkamaan koko homman (onneksi ei kuitenkaan vetoketjua) ja pienentämään kaavoja. Paperia en tässä ompeluprosessissa tarvinnut sillä kas kummaa, vaihtamalla paininjalkaa kone ompeli tekonahkaa kiukkuilematta yhtään.

Ja valmista on! Ylimääräiset rypyt johtuvat siitä etten vetänyt saappaita ihan niin ylös kuin pitäisi, peläten sitä että liimat irtoavat niin pienen kuivumisajan takia. Jälkeenpäin kokeillessa saappaat istuvat hyvin.

Nyt parhaillaan tekeillä on muut armoripalaset. Postiluukkuuni kolahti noin viikko sitten kaksi rullaa worblaa, joita tulen käyttämään aivan ensimmäistä kertaa käsivarsien panssareissa. 

Hassua worblaa.

Oijoi, vihaan näitä maaleja. Rintapala vailla ketjua.

Ja aivan viimeisenä lantiopanssarit, jotka nekin valmistuivat softiksesta.

\,,/