....ja olen taas onnistunut saamaan itseni kipeäksi. Joka ei tosin ole hidastanut asun valmistumista, onneksi. (?)
Heräsin eräänä kauniina aamuna ja tajusin että Cosvision on tänä viikonloppuna. Tapahtumaan on kuitenkin ihanaa mennä kerrankin ilman stressiä asusta. Eli sinne en siis tee mitään uutta, saatan ehkä pistää jotain casualia erikoisempaa, mutta ei sen enempää. Tuntuu kuitenkin hassulta ettei cosplay-tapahtumassa olisi mitään asua päällä.
Mutta sen pidemmittä puheitta, kuvia! Viimeiset kaksi viikkoa ovat tosiaan kuluneet softiksen parissa ja paljon kiroilun/sormien polttamisen/yms. jälkeen ovat jalkojen armoripalat valmiita vailla kiinnityksiä.
Referenssikuvista oli vaikeaa saada tolkkua, varsinkin jalkapaloista, mutta kaavat tuli lopulta kuitenkin tehtyä.
Referenssikuvana siis tämä.
Sain pienehkön sydänkohtauksen kun softis reagoi tällä tavalla liimaan.
Hassu taipuminen ei loppujen lopuksi aiheuttanut mitään ongelmaa. Pienen lämpökäsittelyn ja liimakerrosten lisäämisen jälkeen palat olivat valmiina maalaukseen. Gessoa olisin voinut myös käyttää mutta kokeilin tällä kertaa liimaa, sillä Hiccupin käsivarsiarmoreiden gessopohja ei kestänyt esim. mitään. Johtuukohan gessosta itsestään vai liian vähäisistä/monesta kerroksesta, enpä tiedä.
Se kun lukee spraypullon selostetta väärin ja väri onkin koppakuoriaisen kiiltävää, ffuuuu-
Vielä enemmän ragettamista tapahtui kun softiksen pinta alkoi maagisesti lohkeilemaan. Olin suihkuttanut sprayta vahingossa aivan liikaa ja vieläpä porottavan auringon alla, niin että pinta ei kestänyt.
Ärsyttävän kiillon ja pinnan lohkeilu saatiin kuitenkin kuriin pienellä suihkausella mattalakkaa. Ja näin, palat ovat valmiina.
Ensimmäinen varsinainen kokeilu softiksen kanssa ei varmaan aina mene kuin itse toivoisi, mutta tulevaisuudessa voin pitää mielessä varsinkin sen, että sitä sprayta ei suihkuteta liikaa.
Asusta toiset valmiit osat ovat viitta ja kengät. Näissä ei onneksi tullut mitään sen suurempia ongelmia, vaikka yhden bootcoverin jouduin liimaamaan kahdesti.
Liimausprosessia ulkona, johon tarvitsin kuitenkin jonkun muun vakaita käsiä auttamaan liimauksessa. Neljä kättä on parempi kuin kaksi tai jotain sinnepäin.
Tässä se cover, jonka jouduin liimaamaan uudestaan. Liimauksen jälkeen kokeilin saappaita jalkaan ja jostakin syystä yksi niistä oli jäänyt aivan liian löysäksi, joten jouduin purkamaan koko homman (onneksi ei kuitenkaan vetoketjua) ja pienentämään kaavoja. Paperia en tässä ompeluprosessissa tarvinnut sillä kas kummaa, vaihtamalla paininjalkaa kone ompeli tekonahkaa kiukkuilematta yhtään.
Ja valmista on! Ylimääräiset rypyt johtuvat siitä etten vetänyt saappaita ihan niin ylös kuin pitäisi, peläten sitä että liimat irtoavat niin pienen kuivumisajan takia. Jälkeenpäin kokeillessa saappaat istuvat hyvin.
Nyt parhaillaan tekeillä on muut armoripalaset. Postiluukkuuni kolahti noin viikko sitten kaksi rullaa worblaa, joita tulen käyttämään aivan ensimmäistä kertaa käsivarsien panssareissa.
Hassua worblaa.
Oijoi, vihaan näitä maaleja. Rintapala vailla ketjua.
Ja aivan viimeisenä lantiopanssarit, jotka nekin valmistuivat softiksesta.
\,,/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti